Piirtäminen edellyttää pysähtymistä, hitautta ja pohdiskelua

”Minustakin se saattaa tulla vielä piirtäjä”, sanoi eräs seiskaluokkalainen äidilleen koulusta palattuaan. ”Älähän nyt, sinulla taisi olla kuutonen kuvataidenumerona todistuksessa”, äiti huomautti. ”Niin, mutta se onkin nyt eri juttu, sillä nyt minua opetetaan!” vastasi lapsi.

”Piirtämisen menetelmäopas perusopetuksen kuvataideopetukseen” on kolmiosainen opas, joka on tarkoitettu kuvataideopetuksen e-oppimateriaaliksi. Se on tarkoitettu pääasiassa perusopetuksen kuvataideopetukseen, mutta sitä voi käyttää kuka tahansa, joka haluaa oppia piirtämään yksinkertaisilla ja selkeillä menetelmillä.

Menetelmäopas

Menetelmäopas perustuu kokemuksiini kuvanveistäjänä ja yläkoulun kuvataideopettajana 30 vuoden ajalta. Olen huomannut, että oppilaille on tärkeää luoda taidekuvia omista lähtökohdistaan ja omista aiheistaan. Samalla kuitenkin heillä on ankara vaatimus siitä, että kuvan on näytettävä oikealta. Tämä liittyy lapsen kuvailmaisun kehitykseen, jonka mukaan 9-15 – vuotiaalla lapsella on tarve saada piirustukset näyttämään aidoilta, oikein piirretyiltä. Taidekasvatuksen professori Viktor Lowenfeld (1903–1960) tutki ja julkaisi lasten kuvailmaisun kehityksestä vuonna 1947 kirjan ”Creative and Mental Growth”. Teoksessaan hän tutki ja selvitti lapsen kuvailmaisun kehitystä kaikille lasten ja nuorten kuvailmaisusta kiinnostuneille.

Lyijykynällä piirtäminen

Lapsia kiinnostaa lyijykynällä piirtäminen. Tässä asiassa opettaja voi auttaa oppilasta opettamalla hänelle yksinkertaisia ja helppoja menetelmiä. Tekemällä yhdessä oppilaiden kanssa harjoituksia, oppilaat edistyvät nopeasti piirtämisessä ja pääsevät hyviin tuloksiin. He oppivat hyödyntämään piirustustaitoa itseilmaisussaan. Piirustusharjoitukset – vaikkapa mallin mukaan tehtävät – kehittävät havaintokykyä ja ohjaavat näkemään ympäristöä tarkemmin. Hyvin muistiin painettuja mielikuvia voidaan hyödyntää kuvien tekemisessä. Piirtämällä meistä jokaisen on helppo luoda teoksia, joissa voimme käyttää omaa mielikuvitustamme ja kokemuksiamme taidekuvien lähtökohtina. Piirtämällä jokainen voi luoda omia fantasiamaailmojaan sekä käsitellä tunteitaan!

Menetelmäoppaan toteuttamisen innoittajana ovat olleet oppilaani kuluneen 30 vuoden ajalta. Heiltä saamani palaute ja se, kuinka hyvin ja nopeasti he ovat edistyneet piirtämisen taidoissaan, ovat innoittaneet minua kuvataideopettajan työssäni.

Harjoittelu ja oppiminen

Piirtäminen ei aina ole helppoa. Virheen tekemisen pelko ja tunne siitä, ettei osaa piirtää oikein, tuntuu joskus ahdistavalle. Omasta kokemuksestani muistan, kuinka pelottavalle valkoinen paperi saattoi aluksi tuntua. Muistan myös oman piirustuksenopettajani, taidemaalari Arto Pennasen (1943–1989) oppilaitaan kannustavan ja rohkaisevan asenteen, jonka avulla piirtäminen alkoi onnistua. Aiemmin mainitsemani Viktor Lowenfeldin lisäksi kuvataideopettaja ja kirjailija Betty Edwards (1926-) sekä kuvaamataidonopetuksen ja taidepedagogiikan emeritusprofessori Antero Salminen (1939–2003) ovat julkaisseet uraauurtavia teoksia piirtämiseen ja lasten kuvailmaisuun liittyen. Nämä teokset ovat innostaneet minua kuvataideopettajana.

Piirtäminen on taidemuoto, joka edellyttää pysähtymistä, hitautta ja pohdiskelua. Toivon, että kuvataideopetuksessa säilyy jalansija piirtämisen opiskelulle, vaikka koulu ja maailma ovatkin kiireisiä ja kuvavirta ympärillämme on nopea.

”Piirtämisen menetelmäopas perusopetuksen kuvataideopetukseen”  sisältää kolme osaa:

  1. Piirtäminen – ajattelu näkyy viivoina: Tilan kuvaamisen menetelmiä!
  2. Piirtäminen – ajattelu näkyy viivoina: Ihmisen kuvaaminen – helppoa ja hauskaa? 
  3. Piirtäminen – ajattelu näkyy viivoina: Valon ja varjon leikki!

Menetelmäopas havainnollistaa lyijykynäpiirroksin sen, kuinka tärkeää on osata piirtää käsivaralla sekä soveltaa suuntaisperspektiiviä, joka on ihmisen kuvaamisessakin korvaamatonta. Valon ja varjon kuvaaminen koetaan monesti vaikeaksi, vaikka se onkin oppilaista valtavan kiinnostavaa. Oppimateriaalissa on pelkistetty ja selkeä ohje valööripiirustuksessa onnistumiseen.

Oppilaalle

Teksti on kirjoitettu puheena oppilaalle. Oppilaat voivat tutkia e-oppimateriaalia itsenäisesti ja tehdä harjoituksia ohjeiden mukaan. Oppilaat voivat täydentää e-oppimateriaalia lisäämällä siihen omia teoksiaan ja jakamalla linkkejä sivustoista, jotka heitä kiinnostavat ja jotka lisäävät mielenkiintoa piirtämisen oppimiseen.

Opettajalle

Opettaja voi tuntitilanteessa käyttää materiaalia omasta lähteestään, esim. tabletista ja piirtää ja kertoa sen mukaan. Oppilaista on aina kiinnostavaa jos opettaja piirtää liidulla taululle! Dokumenttikameran avulla tuntitilanteessa paperille piirtäminen on oppilaista myös hyvin mieleistä seurattavaa. Opettaja voi muokata materiaalia esimerkiksi lisäämällä sinne omia piirroksiaan ja linkkejä eri Internet-sivustoille, joilta löytää aiheeseen sopivaa materiaalia. Yhteistä toimintaa opettajan ja oppilaiden välillä voisi piirtämisen oppimisen yhteydessä olla asian tutkiminen aiheeseen liittyvien Internet-sivujen avulla.

heinäkuussa 2014

Riitta Huttunen

kuvanveistäjä, kuvataideopettaja, TaM

Piirtämisen menetelmäopas perusopetuksen kuvataideopetukseen” e-oppimateriaalin kolme osaa ovat toteuttaneet Riitta Huttunen (kuvanveistäjä, kuvataideopettaja, TaM) sekä Hinni Huttunen (kuvataiteilija, AMK).